sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Hevonen apuna kriiseissä, muutoksessa ja kasvamisessa

Siitä se idea sitten (taas..) lähti!

Olen innostuja. Kun näin Facebookissa ilmoituksen, että Pollesta Potkua ry järjestää voimauttavan hevostoiminnan koulutuksen, en miettinyt hetkeäkään ilmoittautuisinko mukaan vaiko en. Olin takuulla ensimmäinen ilmoittautuja. En kuulu niihin, joiden on vaikea päättää. Ja koulutuksen aihe kolahti heti. Ja taas sitä mentiin. 

"Toivomme kurssille ammattilaisia, jotka työskentelevät kunnissa, järjestöissä tai yhteisöissä, joissa kuntoutetaan ihmisiä tai joissa muuten vastataan haasteisiin, joita uupumisesta, päihde- ja mielenterveyssyistä johtuva syrjäytyminen tuo tullessaan. Kurssi sopii hyvin työhyvinvoinnin, terveydenhuollon ja ihmissuhdetyön ammattihenkilöille, syrjäytymisen ehkäisyn ja lieventämisen parissa työskenteleville ja sosiaalipedagogisen hevostoimintakoulutuksen käyneille. Sekä kaikille muille, jotka ovat kiinnostuneita työmuodosta, esim. tallinpitäjille, jotka haluaisivat mahdollisesti toimia tulevaisuudessa yhteistyössä. Oma kokemus uupumisesta tai masennuksesta on vain hyväksi, ei välttämätön, niin kuin ei ratsastuskokemuskaan.


Tutustumme hevosavusteisten voimavarakurssien perusteisiin ja teemme matkan omaan sisäiseen maailmaan ja prosessiin. Kurssit perustuvat konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen ja kokemukselliseen oppimiseen. Lisäksi osallistujat saavat kokemuksen voimauttavalla kurssilla olosta. Kurssien tavoite ei ole terapia, vaan enemmänkin aikuiskoulutus, jolla tähdätään syrjäytymisen ehkäisyyn ja lieventämiseen. Oppimis- ja muutosprosessia tuetaan sosiaalipedagogisesti toimivan ryhmän, ratkaisukeskeisten harjoitusten, ohjatun jakamisen/vertaistuen, hevostoiminnan ja muiden toiminnallisten harjoitusten avulla." 



Tämä tuntui tulevan juuri oikeaan aikaan. Olen nimittäin jo jonkin aikaa kantanut mukanani vielä hieman hahmottumatonta ideaa, jossa yhdistyvät hevoset ja kasvaminen, terapia ja life coach. Haluan tehdä Tuiken tallista paikan, jossa käyvä ihminen saa niin halutessaan mukaansa enemmän kuin vain ratsastustaitoa. Idea on vielä sillä tasolla, ettei sen käytännön toteutukselle ole nimeä, toimintatapoja eikä hintoja. Tämä voimauttavan hevostoiminnan koulutus auttaa varmasti näiden kysymysten pohdinnassa. Haluan antaa tälle prosessilleni aikaa. 

kuva: Kasvun avaimet ovat ihmisessä itsessään. Hevosen kanssa toimiminen voi tuoda tähän kasvuun lisää voimavaroja.



Miksi juuri hevonen?

Tavallaan ei miksikään ja toisaalta kyllä, ehdottomasti nimenomaan hevonen. Hevonen on minun ideavyöryssäni keskiössä monestakin syystä eikä vähiten henkilökohtaisten kasvukokemusteni kautta. Olen hevosille paljosta kiitollinen. Kiitos.

Hevoseen voi peilata tunteitaan. Hevonen hyväksyy ihmisen juuri sellaisena kuin tämä on kunhan tuo oleminen on aitoa ja läsnäolevaa. Hevosen kanssa oleminen voi opettaa meille läsnäoloa, koska olematta läsnä emme koskaan todella tavoita hevosta. Hevonen voi opettaa meille yhteyttä omiin tunteisiimme. Kaikki tämä tapahtuu kuitenkin vain, mikäli olemme itse ja omasta tahdostamme tässä prosessissa aktiivisesti mukana. Hevonen ei tee meistä ehjiä, mutta hevosen kanssa ollessamme voimme tehdä itsestämme ehyitä. 

Toisaalta miksei mikä tahansa muukin eläin voisi täyttää kaikki nämä kohdat aivan yhtä hyvin. Minulle hevonen on aina ollut eläimistä läheisin. Sen sielukkuus vetoaa minuun loputtomasti. Silti pidän ovet auki muillekin eläimille mitä tulee voimauttavaan hevostoimintaan - tai eläintoimintaan.


kuva: Hevosen kanssa oleminen voi opettaa meille läsnäoloa, koska olematta läsnä emme koskaan todella tavoita hevosta.


Tasapäistämisen kulttuuria vastaan

Olen jo oman lapseni asioihin liittyen törmännyt ajatukseen, että ihmisiä yritetään väenväkisin muokata vallitsevien ihanteiden muotteihin sopivaksi. Tätä keskustelua kävimme myös voimauttavan hevostaitokoulutuksen alkutapaamisessa . Keskustelu herätti minussa paljon ajatuksia, joita pohdin vielä kotonakin. Todellakin, pitääkö kaikkien olla työssäkäyviä, fiksuja, lahjakkaita ja tehokkaita? Onko oikein, että lähdemme liikkeelle tästä vallitsevasta arvomaailmasta ja yritämme pakottaa ihmisiä olemaan jotakin, mitä he eivät ole? Onko kaikkien oltava valtavan valovoimaisia ja suulaita ekstrovertteja ja jos niin miksi? 

Hevonen hyväksyy sellaisenkin, joka on vähäpuheinen, ujo ja arka, samoin sen joka on hidas ja kömpelö. Voisimmeko tässäkin ottaa mallia viisaasta eläimestä nimeltä hevonen?

Haluan ehdottomasti tulevassa hevosavusteisessa toiminnassani - mitä se ikinä tuleekaan olemaan - ottaa huomioon erilaisuuden rikkautena.


kuva: Voimauttavan hevostoiminnan tavoitteena ei ole muokata yksilöä muiden arvojen mukaiseksi. Sen sijaan voimme auttaa ihmistä keksimään mitä kohti juuri hän haluaa kehittyä ja tukea tuota prosessia. 


Kaiken takana on.. hyvä paha RAHA!

Koulutuksen ensimmäisellä tapaamiskerralla käsittelimme muunmuassa hevosavusteisen toiminnan rahoittamiseen liittyviä kysymyksiä. Ilmiselvää on, että tarvitsijoita tässä maassa kyllä riittää. Syrjäytyneitä, masentuneita, uupuneita..hevosavusteisesta toiminnasta eivät asiakasryhmät lopu kesken. Mutta mikä voi loppua kesken, on raha. 

Valitettavasti tässäkin törmätään taloudellisiin seikkoihin kuten kaikessa muussakin kuntouttavassa, hoitavassa, auttavassa tai avustavassa toiminnassa. Ja koska minunkin on elettävä ja elätettävä perheeni, ei pelkkä ihanteiden ja ideoiden kehittely riitä. Joudun miettimään miten hinnoittelen toimintani ja mistä siihen saadaan rahaa. KELA ei tue sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja ratsastusterapiaankin se epää tuen asiakkaalta, mikäli palveluntarjoajan pohjakoulutus ei ole fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. Hassua kyllä vaikka kahdella henkilöllä olisi täysin sama ratsastusterapeutin koulutus, mutta toinen on pohjakoulutukseltaan vaikka lääkäri ja toinen fysioterapeutti, vain toisen tarjoamalle palvelulle voi saada KELAsta tukea. Suomen KELA-korvausjärjestelmä ei tue ratsastusterapiaa psykososiaalisena kuntoutuksena vaan vain osana fysio- tai toimintaterapiaa. 

Minulla on kaksi vaihtoehtoa, unohtaa koko juttu tai jatkaa ja etsiä toimivia väyliä. Ajattelin olla tässäkin asiassa sinnikäs ja olla antamatta periksi ainakaan vielä. Ideointi ja kehittely siis jatkuvat. 

- Tuike

kuvat: rgbstock.com

perjantai 13. joulukuuta 2013

Uskaltaisinko pyytää A-P-U-A?

Uskaltaisinko pyytää A-P-U-A?


Jokainen tarvitsee joskus apua. Itseasiassa tarvitsemme apua ja neuvoja aika useinkin. Autokorjaajan, putkimiehen, hammaslääkärin. Kampaajan, sähköasentajan, lukkosepän. Saisi olla melkoinen virtuoosi jos selviäisi koko elämänsä ilman yhdenkään ulkopuolisen apua.


kuva: Hevosten kanssa toimimiseen liittyy paljon tunteita. Toiveita, haaveita, unelmia. Kiintymystä, rakkautta, menettämisenpelkoa. Kiukkua, pelkoa ja pettymyksiä. Jokainen tunne on oikeutettu, kunhan ne eivät johda väkivaltaiseen käyttäytymiseen. 


Hevosen omistaminen ei tee tähän poikkeusta. Enpä tunne yhtäkään hevosenomistajaa, joka hoitaisi hevosensa alusta loppuun itse kutsumatta koskaan eläinlääkäriä tai kengittäjää apuun. Jostain syystä avun pyytäminen muuttuu heti vaikeammaksi kun kyseessä on ihmisen ja hevosen välisen suhteen toimimattomuus ja hevosen ei-toivottu käyttäytyminen. Syy tähän liittyy epäilemättä tunteisiin. Autokorjaajalle on helppo soittaa, kun auto on rikki. Kengittäjä on helppo kutsua paikalle, kun hevonen tarvitsee kengät. Tilannetta tuskin tarvitsee montaa kertaa tuumia. Kyseessä kun ei ole kovinkaan tunnepitoinen tilanne. Mutta kun kyse on hevosen käyttäytymisestä ja sen ja omistajan välisen kommunikaation toimimattomuudesta, liikumme tunnepitoisella ja herkällä alueella. Törmäämme sellaisiin tunteisiin kuin häpeä, riittämättämyys, pelko, pettymys, hätä, kiukku, jopa viha. Pelkäämme tulevamme tuomituiksi. "Mitä se mahtaa ajatella, kun tämä on tällainen?Luuleekohan se, että minä olen tehnyt kaiken väärin?" Ei se luule. Se on ihminen itsekin. Sen auto hajosi eilen, lapsi kiukutteli ja rikkoi siskon lelun, toinen lapsista unohti tehdä läksyt. Koirakin karkasi. 


kuva: Uutta voi rakentaa vain jos ensin pysähtyy toteamaan nykyisen tilanteen, tunnistaa ongelmat ja ylipäänsä ymmärtää lähteä etsimään uutta. 

Minä ymmärsin oman riittämättömyyteni silloisen hevoseni edessä viitisentoista vuotta sitten. Kävin läpi koko inhimillisen tunneskaalan kiukusta ja pettymyksestä vihaan ja turhautumiseen. Tuo tilanne pysäytti minut huomaamaan etteivät silloin käytössäni ollut osaaminen riittänyt. Olisin voinut lyödä hanskat tiskiin ja lopettaa koko hevosharrastuksen. Mutta jokin sai minut päättämään, että alan ottaa selvää hevosten käyttäytymisestä. Halusin löytää vaihtoehtoisen tavan olla hevosten kanssa. Tuo matka on antanut minulle suunnattoman paljon. Kiitos siitä kuuluu hevoselle. Kiitos.

Ensimmäinen askel on suurin

Kun tapaan minut luokseen kutsuneen hevosenomistajan, kiitän häntä tästä ja sanon, että ensimmäinen, ehkä suurin askel on nyt otettu. Olet todennut että tarvitset apua ja neuvoja ja ottanut minuun yhteyttä. Minä olen kiitollinen mahdollisuudesta auttaa. 

Avun pyytäminen on suomalaisessa kulttuurissa suuri kunnianosoitus. Suomalaiseen luonteeseen tuntuu kuuluvan, että kaadutaan vaikka suorin vartaloin maahan ennenkuin pyydetään apua. Miksi näin on? Meitä kasvatetaan pärjäämään. "Suomalainen sisu" ja kunnia estävät asettumasta avunpyytäjän rooliin. Emme uskalla näyttää itseämme heikkoina ja haavoittuneina. 

Ihminen ihmiselle

Näen oman roolini hevosten käsittelijänä siten, että olen omistajan kanssa tasavertainen ja häntä tuomitsematon ihminen, joka tuo tilanteeseen mukaan toisen silmäparit. Katson hevosen ja ihmisen välistä suhdetta ulkopuolelta. Hevosen ongelmiin ei minulla liity niin paljon tunteita kuin omistajalla - pettymystä ja turhautumista - joten pystyn antamaan järkiperäisen mutta silti tunteet huomioivan näkemykseni. Pystyn antamaan vinkkejä ja vaihtoehtoja. En tuomitse. Siihen olen liian..ihminen. Itsekin monissa asioissa, myös hevosten kanssa, virheitä tehneenä en näe itseäni oikeutetuksi alkaa syytellä ja tuomita ketään. 

Minun työskentelytapaani ei kuulu pyrkiä pyörittelemään hevonen köyden päässä kerralla kuntoon. Enemmän kuin koulutan hevosta opastan omistajaa. Annan omistajalle kotitehtäviä. Pilkomme asian sopivankokosiiin palasiin ja lähdemme liikkeelle ensimmäisestä palasesta. Usein kyse on ihmisen kunnioittamiseen liittyvistä asioista. Kunnioitus pitää ansaita, sitä ei voi ottaa. Siksi prosessi vaatii aikaa. Tarvittava aika voi olla mitä tahansa viikosta useaan vuoteen. Omistajan pitää itse päättää, onko hän valmis käyttämään kaiken tarvittavan ajan prosessiin. Oikoa ei voi. 


kuva. Hevonen on lauma- ja saaliseläin, jonka käyttäytymistä ohjaa tarve säilyä hengissä ja selvittää paikkansa laumajärjestyksessä. Mikäli ihminen ei osaa olla hevoselle turvallinen johtaja, se muuttuu epävarmaksi ja ratkaisee tilanteen pyrkimälllä ottamaan johtajan aseman. Tämä täysin looginen asia perustuu eloonjäämiseen. Väkivaltainen, huutava tai epävarma ihminen ei ole hevosen silmissä luottamuksenarvoinen johtaja. Tarvitsemme tietoa hevosten käyttäytymisestä voidaksemme ansaita paikkamme johtajana.

En uskalla väittää, että pystyisin auttamaan aivan kaikkia. Mutta lupaan yrittää parhaani. Enkä tuomitse. Ja ennenkaikkea, olen ihminen. Virheitä tekevä ihminen. 

Jos haluat apua tai vinkkejä hevosesi kanssa, anna itsellesi tilaisuus pyytää apua. 

- Tuike

Tuiken talli 
talli.tuike.com
talli@tuike.com

tiistai 3. joulukuuta 2013

Sanni haastattelee Mikkoa


Omin sanoin - kuka olet?
- Ennakkoluuloton Mikko, joka on tehnyt täydellisen alanmuutoksen IT-alan insinööristä hevosalan ammattilaiseksi.

Mikä on hevostaustasi?
- Hevoskokemusta ei ollut ollenkaan kunnes hevoset tulivat puolison Tuiken kautta pikkuhiljaa tutuksi. Mielenkiinto hevosharrastusta ja hevosalaa kohtaan kasvoi ja se huipentui ratkaisuun omasta hevostilasta ja päätöksestä aloittaa hevosalan opinnot. Minut irtisanottiin IT-laman vuoksi, tuhansia insinöörejä on työttömänä enkä näe, että IT-alalla olisi mitään tulevaisuutta ainakaan lähiaikoina. Hevosala taas tulee selkeästi kannattamaan ja haluan sitä tehdä.

Teetkö tällä hetkellä jotain töitä?
- En varsinaisesti työmielessä mutta päivittäisiä kodin ja tallin askareita tulee tehtyä. Opiskeluihin liittyy suurimmaksi osaksi työssäoppimista.

Mikä on toimeenkuvasi Tuiken tallilla?
- Varsinaista toimeenkuvaa ei ole (Sanni kommentoi: yleismies juntunen! Tuike kommentoi: semmoset mitä mä ja Sanni ei osata tai viittitä tehä :D)Vastaan pääosin ruumiillisesta työstä, olen semmoinen juhta tai orja, miksikä sitä nyt voisi sanoa. Hommiini kuuluu esimerkiksi kaikenlainen rakentaminen ja nikkarointi, kuten tarhojen korjaukset ja uusien tarhojen tekeminen. Lisäksi yksinkertaisia sähkötöitä, kuten nyt tuli laitettua tarhoille sähköt. Talon lämmitystä, hevostoiminnassa avustaminen (esim. ponitunneilla) ja hevosten kuljetusta tarvittaessa (Mikolla ja Sannilla on pikku-E).

Mitä päiviisi kuuluu?
- Aamupuuron tekoa, 9-vuotiaan tytön kouluun lähettämistä, nuorimman lapsen hoitoa ja leikittämistä, tallin töitä, talohommia, kaupassa käyntiä...


Mitä teet mieluiten vapaa-aikanasi?
- Tykkään vain olla, esimerkiksi makoilla sohvalla ja harrastaa penkkiurheilua eli , haluaisi enemmän uintia, laskettelua, kattoo teeveestä urheilua. Haluaisin harrastaa enemmän liikuntaharrastuksia kuten sulkapalloa. Nyt ei vain ole ollut aikaa semmoseen, perheen ja tallitoiminnan vuoksi on aika kortilla. Lasten kanssa touhuaminen ja tallityöt on mieluisia.

Mitä teet mieluiten hevosen kanssa?
- Ratsastaminen. Nyt kun on Perhossa päässyt muutamia kertoja ratsastustunneille, koko ajan oppii enemmän. Ratsastus antaa mahtavia elämyksiä ja onnistumisen iloa. Ratsastusta on toivottavasti useamminkin kun tallilla on isompia hevosia. Ne on hienoja hetkiä myös esimerkiksi aamutallissa, kun vie Gamillan tarhaan. Silloin kun saa kontaktin hevoseen, se hevosen läheisyys. Ja ihan vain kun pelkästään kattoo niitä tuolla tarhoilla, se tunnelma siinä. Ne on mukavia hetkiä.

3 parasta puoltasi?
(Tuike kommentoi: tottelevaisuus!) No jos käsketään tehdä jotain, teen kyllä.
- Sitten nöytyys. Esimerkiksi nyt kun joutuu hyväksyyn sen että Tuike ja Sanni on paljon ammatillisempia, joutuu tekeen niiden ehdoilla ja "naisten perässä". Nyt joutuu ottamaan tehtäviä vastaan, toisin kuin IT-alalla usein antoi muille tehtäviä.
- Vaatimattomuus, mä vaan oon tämmönen. (Sanni kommentoi: ihan kuin mietittäisiin koiran luonteenpiirteitä :D.)

3 asiaa sinussa, joissa on parantamisen varaa?
- Keskustelutaidot. Varsinkin IT-alalla en aina ollu niin hyvä esimerkiksi tiimipalavereissa. Kun ei oo asiaa niin en sano mitään. Tää tulee osittain ehkä pohjalaisesta luonteesta.
- Oma-aloitteisuutta voisi olla enemmän esimerkiksi hevostilan töissä.
- Paineensietokyvyssä olis ehkä parantamisen varaa.

Mitä IT-alalta opittuja asioita voit hyödyntää kotitilalla?
- Ainakin sen että jokainen päivä on erilainen. Jos edellisenä iltana miettii et tekee sen ja sen, ei se useinkaan toimi niin vaan helposti on jotain muuta tekemistä. Sit se, että oon tottunu nopeisiin muutoksiin. Lisäksi ryhmätyötaidoista, organisointitaidoista ja aikatauluttamisesta on hyötyä (Tuike kommentoi: talon järkevin!).


Ikimuistoisin hetki hevosten kanssa?
- Ne ensimmäiset kerrat kun nousin meidän entisen hevosen Fixin selkään. Olin vähän uhkarohkea (Tuike kommentoi: todella hullu!). Tuikella oli silloin ongelmia Fixin kanssa ja sillä loppui voimat, mä katsoin ettei ollut muita mahdollisuuksia kuin nousta selkään. Nousin sit täysin nollakokemuksella haastavan hevosen selkään (Tuike kommentoi: sit Fixi hyppäsi kynttilänä pystyyn! Sit Mikko vaan ratsasti!). Ne oli ihan ensimmäisiä ratsastuskertoja, aiemmin en ollu edes talutusratsastusta kokeillut. Olin ehkä kavioita saattanut putsata.

Mielenkiintoisin asia jonka olet oppinut Perhossa?
- Juoksuttaminen, kengitys. Ohjasajo oli todella mielenkiintoinen.

Unelmahevosesi?
- Tulee mieleen mustangi auton nokassa. Länkkäjutut on kiinnostanu aina. Siispä semmonen hevonen, jonka kanssa vois tehdä lännenratsastusjuttua ja jonka kanssa ois kiva pysähtyä nokipannukahville. Se kattelis rauhassa vieressä kun keittelisin kahvia ja söis omia heiniä. Rauhallinen pitäis olla.

Mitä haluaisit järjestää Tuiken tallilla?
- Vaellusratsastusta esimerkiksi miesryhmälle, vaelluksella olis nokipannukahvittelua ja makkaranpaistoa. Myös Tuiken tallin ryhmämatkoja esimerkiksi Kaustisen raveihin ja Helsinki International Horse Show:hun, niin et toimisin ryhmänvetäjänä.

Terveisiä lukijoille ja Tuiken tallista kiinnostuneille:
- Haluan korostaa etenkin sitä, kun nyt itse oon tässä heppojen kanssa touhunnu, että tää sopii kaikille; niin miehille ja naisille. Miesten ja poikien pitäis ennakkoluulottomasti lähteä tähän touhuun mukaan, tää antaa niin paljon. Toivottavasti nähdään tallilla!


sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Tuiken talli kaipaa vahvistusta hevoslaumaan

Tuiken talli etsii mahdollisimman pian 1 hevosta ja muutamaa ponia ensin ylläpitoon ja myöhemmin mahdollisesti ostoonkin mikäli hevonen tuntuu olevan "se oikea".

Kaverit tulisivat pieneen, rauhalliseen kotitalliimme maaseudun rauhaan, jossa hevosia käsitellään rauhallisesti ja oikeudenmukaisesti kokeneiden ihmisten johdolla. Meillä on pieni talli, pihatto ja hyväpohjainen kenttä sekä mahdollisuus maastoiluun.

Tuiken talli on pieni, tavanomaisesta ratsastuskoulusta poikkeavaa tunti- ja kurssitoimintaa tarjoava talli, jossa pienissä ryhmissä tai yksilöopetuksena opetetaan mm. hevosten käsittelyä, maastakäsintyöskentelyä, hevoslähtöistä ja istuntapainotteista ratsastusta ja ohjasajoa.

Etsimäni hevonen/poni toimii myös lasten kanssa aikuisen opastuksella ja kestää jossain määrin vaihtuvat ratsastajat. Sillä saa olla ikääkin jos elämän- ja liikkumishalua on vielä jäljellä. Sen tulisi pysyä hyvin lanka-/lankkutarhassa. Ratsastuksessa heC-taso riittää mainiosti, pystyn viemään hevosta eteenpäin kouluratsastuksessa. Esteratsastuksessa apunani on pehmeällä ja maltillisella tavalla hevosia esteillä ratsastava ko lajissa kilpaillut henkilö, joka pienen kokonsa puolesta sopii myös ponien ratsuttamiseen.  Myös lännenkoulututetut hevoset kiinnostavat, sillä laji on minulle tuttu!
 
Erilaisia diilejä (varsotusoptio,koulutus,näyttelyt..) saa ehdottaa! Kokemusta myös hevosten näyttelyesittämisestä löytyy.

Minulla on 25 vuoden kokemus hevosista, lähtökohtana hevosen ehdoilla toimiminen ja mahdollisimman luonnonmukaisten olojen tarjoaminen, kokemusta erityisesti herkistä hevosista (mm. arabit).

Kerron lisää kun otat yhteyttä! Tutustu myös tallimme sivuihin talli.tuike.com ja Facebook-sivuumme www.facebook.com/tuikentalli.


tuike@tuike.com