Kohti kevättä ja kesää

Kevään tuloa ja ratsukoulusta

Kevät tekee tuloaan tänne Hästbackan mäellekin. Joinakin päivänä on saanut nauttia lintujen sirkutuksesta. Piha-alueellamme asustelevat tikat taasen naputtelevat vuoden ympäri. Yksi tikoista on vuorenvarmasti tallin vieressä olevassa puussa, kun hevosille vie aamuheiniä.  Yhtä varma kuin on tikan naputus, on pikkuponimme Rokin hirnunta, kun tulee kotiin tai astuu ovesta pihalle. Roki onkin todellinen seuraponi, jolla juttua riittää. Toivon löytäväni sille pikaisesti ponikaverin poniaitaukseen, koska Lotalta lainassa olleet settikset ovat palanneet kotiinsa. Rokin ratsukoulutus on päässyt taas etenemään, kun löysin sille vihdoin sopivan satulan. Ei ollutkaan ihan helppo rasti löytää riittävän lyhyttä satulaa, joka ei myöskään olisi liian leveä. Roki kun on huomattavasti settiksiä kapeampi. Sopiva satula löytyi lopulta hollantilaisesta verkkokaupasta Divozasta, josta olen ennenkin tilannut varusteita itselleni ja hevosille.

Kuvassa Roki-ponin uusi satula juuri Hollannista tulleena. Kokoa tällä satulalla on peräti 10 tuumaa, hih!  

Kukka-Maaria on nyt ratsastanut useita kertoja Rokilla ja poni onkin alkanut toimia ihan mallikkaasti. Pieniä esteitäkin ratsukko on mennyt, jopa laukassa. Rokilta sujuu laukka ihmeen hienosti ottaen huomioon että kyseessä on pikkuponi. Luultavasti sen settiksiä pitkäjalkaisempi ja sirompi rakenne vaikuttaa asiaan. Siitä tulee vielä hieno ratsu. Takuulla Kukka nähdään sen kanssa jonain päivänä pikkukisoissakin.

 
Videolla Kukka-Maaria ja Roki


Koulutuksessa oleva 3-vuotias puoliveritamma Assi on edistynyt hienosti. Talutusharjoitukset ovat tuottaneet tulosta ja peruskäsittely on jo miellyttävämpää. Ohjasajoa ja maastakäsinratsastusta olen myös tehnyt sen kanssa, jotta se oppii vastaamaan perusapuihin rennosti jo ennen selkäännousua. Uusi koulutettava on tulossa tallillemme toukokuussa. Yhdelle koulutettavalle olisi vielä aikaa ja tilaa, joten asian tiimoilta voi ottaa minuun yhteyttä jos tarvetta on. 

Koiruuksia

Meidän tiibetinterrierityttösemme Viola täytti tammikuussa 1-vuotta. Viola on mainio tallikoira. Otan sen usein mukaan aamutallia kanssani tekemään. Viola oli ensimmäisissä virallisissa näyttelyissään junnuluokassa Jyväskylässä 22.helmikuuta. Tätä ennen se oli käynyt kahdesti pentunäyttelyissä. Violasta on sukeutunut oikea kaunotar, ja kun se vielä tuntuu pitävänä näyttelyissä olemisesta, olen suunnitellut jatkavani näyttelykäyntejä sen kanssa. Sattumalta löysin Kokkolasta ihan meille sopivan näyttelykoulutuksen. Maanantaisin Keski-Pohjanmaan Koirakilta järjestää Kokkolassa koulutushallillaan näyttelykoulutusta joten aiomme piipahtaa siellä Violan kanssa. Kukka varmaan tulee mukaan, koska Kukkaa kiinnostaa koiranäyttelyt ja hän haluaisi osallistua junior handler -luokkiin jahka täyttää niihin vaaditut 10 vuotta. Vajaa vuosi pitää siis vielä malttaa odottaa. 

Violan seuraava virallinen näyttely on Tampereella 4.5. Tuurissa olisi match show pääsiäisenä ja sinne menemistäkin olen vähän harkinnut.

Viola odottamassa kehään pääsyä Jyväskylän näyttelyissä kasvattajansa Satun kanssa

Viola 13kk

Maastoilua

Ilmojen lämmettyä olen innostunut vihdoin koluamaan tilamme ympärillä olevia maastoja. Olen jo löytänyt parikin hyvää reittiä. Alue on rauhallista maaseutua, joten täällä saa maastoilla ilman, että välttämättä tulee ketään vastaan. Syrjäisemmillä hiekkateillä autoja kulkee harvakseen. Olen käynyt yksin Gamillan kanssa maastoilemassa ja maaliskuussa teimme Kukan ja Rokin kanssa pienen yhteismaastolenkinkin. Roki juurtui pari kertaa jaloistaan maahan ja kieltäytyi liikkumasta, mutta lopulta se suostui liikkumaan varsin nätisti. Rokin hyvä puoli on se, ettei se totisesti pelkää mitään! Kukalle on tullut paljon itsevarmuutta ja osaamista lisää nyt kun hän pääsee päivittäin hevostelemaan omalla tilalla.

Jäiden lähtöä 27.2. Melontareitti alkaa olla kohta menokuosissa! Tämä kohta on kutakuinkin taloamme vastapäätä, tien toisella puolella.

Kukka Gamillan kanssa talutusmaastossa

Tarkoitus olisi seuraavaksi viedä Mikko Pektuksen kanssa maastoon. Mikko on viime aikoina ratsastanut vähän aktiivisemmin, koska Perhon heppakoulussa on ohjelmassa myös ratsastusta.  Jossain vaiheessa haluan pakata kahvin termariin ja eväät reppuun ja suunnata pidemmälle maastoratsastukselle. Täältä Teerijärveltä löytyy lukuisia luontopolkuja ja niiden varsilta laavuja - tuskin maltan odottaa!

5. maaliskuuta oli vielä pikkuteillä jäätä ja lunta. Tässä käytiin Kukan kanssa ulkoiluttamassa Gamillaa ja Violaa.

Ja 13. maaliskuuta näytti jo tältä. Ihana auringonpaiste, kun kävin Gamillan kanssa maastossa!

Kukka ja Roki & Minä ja Gamilla maastossa 15.3.2014

Huh, olipas raskas reissu!

Gamilla odottaa kärsivällisesti kun autan Kukkaa ja Rokia. Pikalukolliset ohjat ovat varsin kätevä juttu! Sellaiset voi tehdä myös itse tavallisista ohjista ostamalla kaupasta pikalukot. Olen opettanut Gamillan seisomaan tällä tavoin "maahan kytkettynä", mikä on varsin käytännöllinen taito. Kaulassa Gamillalla on riimunnaru siltä varalta, että joutuisin taluttamaan maastossa Rokia ja Kukkaa.

Menneitä ja tulevia

Kukka 9v Gamillan kanssa tunnillani

Säiden lämmetessä myös ihmiset aktivoituvat hevostelemaan. Ratsastustunteja pidetään kysynnän mukaan ja sunnuntaisin pyörivät sekä ponikerho että hevostaitoryhmä, joka kulkee nimellä Mind and Body with horse. Hevostaitoryhmän kanssa olemme muunmuassa tehneet talutusharjoituksia tavoitteena pehmeästi ihmisen kanssa oleva hevonen. Olemme myös harjoitelleet ohjasajoa/ground ridingia tavoitteena suora, tasapainossa kulkeva hevonen, joka vastaa annettuihin apuihin välittömästi mutta rennosti. Harjoitushevosina meillä on ollut Gamilla, Zahria, Pektus ja lastausharjoituksissa Roki-poni.  Gamilla on hevosistamme kaikkein kuuliaisin ja sikäli helpoin. Sen kanssa kurssilaiset ovat saaneet kokea mikä on tavoite hevosen kouluttamisessa ja miltä tuntuu, kun hevonen on herkkä, rento ja pehmeä ja vastaa pieniinkin apuihin välittömästi. Zahrian kanssa ryhmäläiset ovat puolestaan päässeet lähtemään ohjasajossa ja ground ridingissa alusta alkaen liikkeelle ja huomanneet miten pienillä asioilla saadaan vietyä hevosta yllättävänkin nopeasti eteenpäin. Ensimmäisellä ohjasajokerralla Zahria kulki vinossa, mutta toisella harjoituskerralla ryhmäläiset saivat sen jo aivan erilaiseen ryhtiin ja tasapainoon. Pektuksen kanssa ryhmäläiset ovat joutuneet nostamaan omaa energiatasoaan. Pikku hiljaa Pektuksen kanssa on päästy pienempien pyyntöjen käyttöön esimerkiksi maastakäsin peruutuksissa.

Ponikerhossa on ratsastettu Pektuksella ja Rokilla satulalla ja ilman (Pektuksella tandemina kaksi lasta samanaikaisesti selässä), harjoiteltu näyttelyesittämistä ja agilityä ja tehty kuvassa näkyvää hevosenkenkäaskertelua.

  
Olen suunnitellut keväälle aikuisten alkeiskurssia. Haluaisin opettaa kurssilla muutakin kuin pelkkää ratsastusta eli ideologiani mukaista hevosten käsittelyä maastakäsin. Jonkinmoinen hevostaito-/ratsastusviikonloppu majoituksella on myös pyörinyt päässäni. Voisimme saada Mikon kanssa yläkerran majoitustilat toukokuuksi valmiiksi. Seiniä ja lattioita on jo mittailtu ja vanhoja tapetteja rapsuteltu pois. Ostoslistalla on myös sängyt tykötarpeineen, ruokailuryhmä ja jotain kodikasta sisustusjuttua, verhoja ja sen sellaista. Jonkin verran leirivarauksia on jo tullut. Olen laatinut leiritarjonnasta mahdollisimman monipuolisen. Valittavana on yleisleiri, perheleiri, alkeisleiri, esteleiri jne. Uusia heppoja pitää saada kesään mennessä leirejä varten. Hakusessa on ainakin yksi tai kaksi hevosta ja saman verran poneja. Eikä tässä kaikessa ole vielä riittävästi, sillä hankinta-ja työlistalla on myös tarhanrakennusta ja kesäksi kesälaidunten pystytystä. Esteitäkin pitää hankkia. Puuhaa riittää, kun asuu hevostilalla! 
 
Olen ajatellut, että voisin järjestää tallillani pienet harjoituskisat. Kiinnostaisiko sinua sellainen? Laitahan viestiä tulemaan jos haluaisit osallistua.

Mukavaa kevään odotusta kaikille!