Kohti kevättä ja kesää

Kevään tuloa ja ratsukoulusta

Kevät tekee tuloaan tänne Hästbackan mäellekin. Joinakin päivänä on saanut nauttia lintujen sirkutuksesta. Piha-alueellamme asustelevat tikat taasen naputtelevat vuoden ympäri. Yksi tikoista on vuorenvarmasti tallin vieressä olevassa puussa, kun hevosille vie aamuheiniä.  Yhtä varma kuin on tikan naputus, on pikkuponimme Rokin hirnunta, kun tulee kotiin tai astuu ovesta pihalle. Roki onkin todellinen seuraponi, jolla juttua riittää. Toivon löytäväni sille pikaisesti ponikaverin poniaitaukseen, koska Lotalta lainassa olleet settikset ovat palanneet kotiinsa. Rokin ratsukoulutus on päässyt taas etenemään, kun löysin sille vihdoin sopivan satulan. Ei ollutkaan ihan helppo rasti löytää riittävän lyhyttä satulaa, joka ei myöskään olisi liian leveä. Roki kun on huomattavasti settiksiä kapeampi. Sopiva satula löytyi lopulta hollantilaisesta verkkokaupasta Divozasta, josta olen ennenkin tilannut varusteita itselleni ja hevosille.

Kuvassa Roki-ponin uusi satula juuri Hollannista tulleena. Kokoa tällä satulalla on peräti 10 tuumaa, hih!  

Kukka-Maaria on nyt ratsastanut useita kertoja Rokilla ja poni onkin alkanut toimia ihan mallikkaasti. Pieniä esteitäkin ratsukko on mennyt, jopa laukassa. Rokilta sujuu laukka ihmeen hienosti ottaen huomioon että kyseessä on pikkuponi. Luultavasti sen settiksiä pitkäjalkaisempi ja sirompi rakenne vaikuttaa asiaan. Siitä tulee vielä hieno ratsu. Takuulla Kukka nähdään sen kanssa jonain päivänä pikkukisoissakin.

 
Videolla Kukka-Maaria ja Roki


Koulutuksessa oleva 3-vuotias puoliveritamma Assi on edistynyt hienosti. Talutusharjoitukset ovat tuottaneet tulosta ja peruskäsittely on jo miellyttävämpää. Ohjasajoa ja maastakäsinratsastusta olen myös tehnyt sen kanssa, jotta se oppii vastaamaan perusapuihin rennosti jo ennen selkäännousua. Uusi koulutettava on tulossa tallillemme toukokuussa. Yhdelle koulutettavalle olisi vielä aikaa ja tilaa, joten asian tiimoilta voi ottaa minuun yhteyttä jos tarvetta on. 

Koiruuksia

Meidän tiibetinterrierityttösemme Viola täytti tammikuussa 1-vuotta. Viola on mainio tallikoira. Otan sen usein mukaan aamutallia kanssani tekemään. Viola oli ensimmäisissä virallisissa näyttelyissään junnuluokassa Jyväskylässä 22.helmikuuta. Tätä ennen se oli käynyt kahdesti pentunäyttelyissä. Violasta on sukeutunut oikea kaunotar, ja kun se vielä tuntuu pitävänä näyttelyissä olemisesta, olen suunnitellut jatkavani näyttelykäyntejä sen kanssa. Sattumalta löysin Kokkolasta ihan meille sopivan näyttelykoulutuksen. Maanantaisin Keski-Pohjanmaan Koirakilta järjestää Kokkolassa koulutushallillaan näyttelykoulutusta joten aiomme piipahtaa siellä Violan kanssa. Kukka varmaan tulee mukaan, koska Kukkaa kiinnostaa koiranäyttelyt ja hän haluaisi osallistua junior handler -luokkiin jahka täyttää niihin vaaditut 10 vuotta. Vajaa vuosi pitää siis vielä malttaa odottaa. 

Violan seuraava virallinen näyttely on Tampereella 4.5. Tuurissa olisi match show pääsiäisenä ja sinne menemistäkin olen vähän harkinnut.

Viola odottamassa kehään pääsyä Jyväskylän näyttelyissä kasvattajansa Satun kanssa

Viola 13kk

Maastoilua

Ilmojen lämmettyä olen innostunut vihdoin koluamaan tilamme ympärillä olevia maastoja. Olen jo löytänyt parikin hyvää reittiä. Alue on rauhallista maaseutua, joten täällä saa maastoilla ilman, että välttämättä tulee ketään vastaan. Syrjäisemmillä hiekkateillä autoja kulkee harvakseen. Olen käynyt yksin Gamillan kanssa maastoilemassa ja maaliskuussa teimme Kukan ja Rokin kanssa pienen yhteismaastolenkinkin. Roki juurtui pari kertaa jaloistaan maahan ja kieltäytyi liikkumasta, mutta lopulta se suostui liikkumaan varsin nätisti. Rokin hyvä puoli on se, ettei se totisesti pelkää mitään! Kukalle on tullut paljon itsevarmuutta ja osaamista lisää nyt kun hän pääsee päivittäin hevostelemaan omalla tilalla.

Jäiden lähtöä 27.2. Melontareitti alkaa olla kohta menokuosissa! Tämä kohta on kutakuinkin taloamme vastapäätä, tien toisella puolella.

Kukka Gamillan kanssa talutusmaastossa

Tarkoitus olisi seuraavaksi viedä Mikko Pektuksen kanssa maastoon. Mikko on viime aikoina ratsastanut vähän aktiivisemmin, koska Perhon heppakoulussa on ohjelmassa myös ratsastusta.  Jossain vaiheessa haluan pakata kahvin termariin ja eväät reppuun ja suunnata pidemmälle maastoratsastukselle. Täältä Teerijärveltä löytyy lukuisia luontopolkuja ja niiden varsilta laavuja - tuskin maltan odottaa!

5. maaliskuuta oli vielä pikkuteillä jäätä ja lunta. Tässä käytiin Kukan kanssa ulkoiluttamassa Gamillaa ja Violaa.

Ja 13. maaliskuuta näytti jo tältä. Ihana auringonpaiste, kun kävin Gamillan kanssa maastossa!

Kukka ja Roki & Minä ja Gamilla maastossa 15.3.2014

Huh, olipas raskas reissu!

Gamilla odottaa kärsivällisesti kun autan Kukkaa ja Rokia. Pikalukolliset ohjat ovat varsin kätevä juttu! Sellaiset voi tehdä myös itse tavallisista ohjista ostamalla kaupasta pikalukot. Olen opettanut Gamillan seisomaan tällä tavoin "maahan kytkettynä", mikä on varsin käytännöllinen taito. Kaulassa Gamillalla on riimunnaru siltä varalta, että joutuisin taluttamaan maastossa Rokia ja Kukkaa.

Menneitä ja tulevia

Kukka 9v Gamillan kanssa tunnillani

Säiden lämmetessä myös ihmiset aktivoituvat hevostelemaan. Ratsastustunteja pidetään kysynnän mukaan ja sunnuntaisin pyörivät sekä ponikerho että hevostaitoryhmä, joka kulkee nimellä Mind and Body with horse. Hevostaitoryhmän kanssa olemme muunmuassa tehneet talutusharjoituksia tavoitteena pehmeästi ihmisen kanssa oleva hevonen. Olemme myös harjoitelleet ohjasajoa/ground ridingia tavoitteena suora, tasapainossa kulkeva hevonen, joka vastaa annettuihin apuihin välittömästi mutta rennosti. Harjoitushevosina meillä on ollut Gamilla, Zahria, Pektus ja lastausharjoituksissa Roki-poni.  Gamilla on hevosistamme kaikkein kuuliaisin ja sikäli helpoin. Sen kanssa kurssilaiset ovat saaneet kokea mikä on tavoite hevosen kouluttamisessa ja miltä tuntuu, kun hevonen on herkkä, rento ja pehmeä ja vastaa pieniinkin apuihin välittömästi. Zahrian kanssa ryhmäläiset ovat puolestaan päässeet lähtemään ohjasajossa ja ground ridingissa alusta alkaen liikkeelle ja huomanneet miten pienillä asioilla saadaan vietyä hevosta yllättävänkin nopeasti eteenpäin. Ensimmäisellä ohjasajokerralla Zahria kulki vinossa, mutta toisella harjoituskerralla ryhmäläiset saivat sen jo aivan erilaiseen ryhtiin ja tasapainoon. Pektuksen kanssa ryhmäläiset ovat joutuneet nostamaan omaa energiatasoaan. Pikku hiljaa Pektuksen kanssa on päästy pienempien pyyntöjen käyttöön esimerkiksi maastakäsin peruutuksissa.

Ponikerhossa on ratsastettu Pektuksella ja Rokilla satulalla ja ilman (Pektuksella tandemina kaksi lasta samanaikaisesti selässä), harjoiteltu näyttelyesittämistä ja agilityä ja tehty kuvassa näkyvää hevosenkenkäaskertelua.

  
Olen suunnitellut keväälle aikuisten alkeiskurssia. Haluaisin opettaa kurssilla muutakin kuin pelkkää ratsastusta eli ideologiani mukaista hevosten käsittelyä maastakäsin. Jonkinmoinen hevostaito-/ratsastusviikonloppu majoituksella on myös pyörinyt päässäni. Voisimme saada Mikon kanssa yläkerran majoitustilat toukokuuksi valmiiksi. Seiniä ja lattioita on jo mittailtu ja vanhoja tapetteja rapsuteltu pois. Ostoslistalla on myös sängyt tykötarpeineen, ruokailuryhmä ja jotain kodikasta sisustusjuttua, verhoja ja sen sellaista. Jonkin verran leirivarauksia on jo tullut. Olen laatinut leiritarjonnasta mahdollisimman monipuolisen. Valittavana on yleisleiri, perheleiri, alkeisleiri, esteleiri jne. Uusia heppoja pitää saada kesään mennessä leirejä varten. Hakusessa on ainakin yksi tai kaksi hevosta ja saman verran poneja. Eikä tässä kaikessa ole vielä riittävästi, sillä hankinta-ja työlistalla on myös tarhanrakennusta ja kesäksi kesälaidunten pystytystä. Esteitäkin pitää hankkia. Puuhaa riittää, kun asuu hevostilalla! 
 
Olen ajatellut, että voisin järjestää tallillani pienet harjoituskisat. Kiinnostaisiko sinua sellainen? Laitahan viestiä tulemaan jos haluaisit osallistua.

Mukavaa kevään odotusta kaikille!

Ajatuksia pitkäjänteisestä työstä hevosen kanssa - TARJOLLA RATSUTUS-/KOULUTUSPAIKKA 1-2 HEVOSELLE

Tallissani on tällä hetkellä yksi koulutettavana oleva nuori asiakashevonen, jonka kanssa työskentelen pitkäjänteisenä projektina vaihe vaiheelta edeten. Tamman kanssa teen töitä useana päivänä viikossa, mutta sen nuoresta iästä johtuen koulutussessiot on pidettävä vielä suhteellisen lyhyinä. Aikatauluuni mahtuukin 1-2 nuorta tai aikuista projektihevosta lisää. Kerron seuraavassa vähän työskentelytavastani, joka toki on hevoskohtainen, mutta noudattaa kuitenkin tiettyjä perusperiaatteita.

Työskentelyn eteneminen

1. Hevonen tutustuu uuteen talliin ja laumaan. Tässä vaiheessa tarkastelen sen käyttäytymistä peruskäsittelytilanteissa ja sille luonteenomaisia reagointitapoja eri tilanteissa (uudet tilanteet, pelottavat asiat jne.)
2. Perustyöskentely ja turvallinen johtajuus maastakäsin, talutusharjoituksia ja myötäämisharjoituksia. Hevonen oppii toimimaan ihmisen kanssa pehmeästi ja luottavaisesti kävelemättä ihmisen päälle, tönimättä ja vetämättä. Se oppii myös seisomaan paikoillaan, mikä on erittäinen hyödyllinen taito.
3. Jatkotyöskentely maastakäsin sisältäen mm.takaosan väistöt tasapainoa lisäävinä harjoitteina
4. Luottamus- ja totutusharjoituksia
5. Juoksutustyöskentely köydessä ja kahdella ohjalla + ohjasajo
6. Jokaisessa vaiheessa hevoselle näytetään käytettävät välineet ja se saa sopeutua niihin tarvitsemansa ajan. Tavoitteena se, että hevonen ei pelkästään siedä varusteita vaan myös hyväksyy ne. En halua ylittää hevosen pelkokynnystä.
7. Ohjasajo/groundriding, jossa hevonen oppii perusavut. Samalla voidaan tarkastella hevosen puolieroja ja vinouksia varhaista korjaamista varten. Tämä käyttämäni ohjasajotyöskentely muistuttaa enemmän ratsastusta maastakäsin kuin Suomessa enemmän käytettyä nuoren hevosen ohjasajoa, joten sitä käyttäen voidaan opettaa hevoselle mitä tahansa ratsastuksen liikkeitä ja vahvistaa niitä. Erityisen käytännöllinen työskentelymetodi tämä on tasapainon löytämisessä ja uusiin asioihin tutustuttamisessa ja se sopii myös  perusasiat osaaville aikuisille hevosille.
8. 7. Selkäännousut, jolloin hevonen oppii seisomaan paikoillaan kunnes ratsastaja antaa merkin lähteä liikkeelle. Tämä on tärkeä asia, sillä liikkeelle ampaiseva hevonen ei ole miellyttävä eikä turvallinen
9. Ratsastus

Näihin voidaan tarvittaessa lisätä kullekin hevoselle omia harjoituksia kuten traileriin lastaamisia.

Mihin pyrin maastakäsin tehtävillä harjoituksilla?

• Hevonen kunnioittaa ihmistä. Kunnioitus on luottavaista eikä perustu pelkoon.
• Hevonen ei töni eikä tuupi ihmistä MISSÄÄN tilanteessa
• Hevonen ei kävele ihmisen yli MISSÄÄN tilanteessa
• Hevonen ei kisko talutettaessa. Hevosen taluttaminen on kevyttä, miellyttävää ja turvallista. Se sujuu ilman ketjunaruja ja fyysistä voimaa, joka tilanteessa.
• Hevonen kuuntelee ihmistä luottavaisena ja haluaa tehtä asioita ihmisen kanssa mielellään. TÄMÄ on kaiken perusta.

Herkät hevoset lähellä sydäntä

Koen että erityisesti herkät ja nopeat hevoset ovat lähellä sydäntäni, mutta kaikenlaiset projektit kiinnostavat. Herkissä ja nopeasti reagoivissa hevosissa on paljon haastetta, mutta kun niiden herkkyyden ja nopeuden jalostaa oikeisiin kohteisiin, näistä tulee usein parhaita ratsuja etenkin tavoitteellisempaan ratsastukseen. Kyse on kärsivällisyydestä ja kyvystä sopeuttaa harjoitukset kulloinkin sopiviksi. Tämä vaatii nopeaa reagointia ihmiseltä. Myötäämisen ja palkitsemisen tulee tapahtua tismalleen oikeaan aikaan ja nopeilla hevosilla nuo ajat tulevat eteen nopeasti. Koska tämä vaatii ihmiseltä 100% keskittymistä hevoseen, harjoitukset tulee malttaa pitää riittävän lyhyinä, jotta huomio ei herpaannu.

Gamilla on minulle tullessaan 1,5-vuotias. Myönnän etten vielä muutama vuosi sitten olisi itsekään uskonut, että jonain päivänä se on tallin luotettavin ja kohteliain hevonen, jolla nuoretkin ratsastajat voivat ratsastaa. Nyt 8-vuotiaana se on nimenomaan sitä ja ihastuttaa ihmisiä herkkyydellään. Aiemmin haastavasta herkkyydestä on jalostunut hieno ominaisuus.

Erityisesti nuorelle hevoselle on tärkeää saada kasvaa laumassa, jossa se oppii hevosen elämän perussääntöjä. Kuvassa vasemmalla Ada 3v aikuisen ruunan ja tamman kanssa. Kimo tamma on lauman johtaja.

Jos et ole koskaan saanut kokea millaista on käsitellä todella pehmeää hevosta, olet tervetullut meille kokeilemaan ja fiilistelemään! En usko että sen jälkeen haluat enää palata vanhaan :)

Voit ottaa minuun yhteyttä myös hankalissa tapauksissa. Minulla riittää uskoa ja kärsivällisyyttä!

Vielä tämän kevään ajan pystyyn tarjoamaan koulutusprojektit erittäin edulliseen hintaan! Hinnat ja muut lisätiedot löydät tästä linkistä.

- Tuike
tuike@tuike.com 

Näissä videoissa alkutyöskentelyä (vaiheet 2 ja 3) 3-vuotiaan tamman kanssa. Videointi on osa työskentelymetodiani ja toimii samana asiakkaalle tapana pysyä kärryillä missä hevosen kanssa mennään.


3-vuotiaan tamman kanssa I (video Youtubessa)

3-vuotiaan tamman kanssa II (video Youtubessa)

TYÖTÄ TARJOLLA - myös kesähommia!

TYÖTÄ VAILLA?

Etsin tiimiini pienelle hevostilalle Teerijärvelle vahvistusta. Oletko se sinä?

Olet reipas, stressinsietokykyinen ja asiakaspalveluhenkinen ulkoilmaihminen. Pysyt aikataulussa ja kestät ajoittaista kiirettäkin. Pidät lasten ja nuorten kanssa työskentelystä.

Olet täysi-ikäinen (leiriavustajaksi huomioidaan myös alle 18-vuotias kesätyöntekijä).


1. RATSASTUSTUNTIEN PITÄJÄ (arki-illat ja viikonloput, esim. 6h/vko)
Etenkin lasten ja nuorten ratsastustuntien sekä estetuntien ohjaaminen arki-iltaisin ja viikonloppuisin  sekä lasten ja nuorten kisatiimin luotsaaminen (jonkinlainen oma valmennus-/kilpailukokemus on suotavaa.)

2.  RATSASTUSTUNTIEN PITÄJÄ KESÄLEIREILLE (kesä-elokuu, ma-pe, esim. 4h/vko)
Lähinnä lasten ja nuorten ratsastustuntien sekä estetuntien ohjaamista kesäleireillä ma-pe kesä-elokuussa

3. LEIRIAVUSTAJA/-KOKKI (kesä-elokuu, ma-pe, joitakin tunteja/pvä)
Leiriruoan valmistaminen (kotiruoka) ja esillepano, tiskaaminen ym. ruokailuun liittyvät työt sekä tarpeen mukaan leirillä avustaminen kuten leiriläisten auttaminen hevosten kanssa. Perustaidot hevosten kanssa toimimisesta oltava.

-----

Myös työharjoittelijat ja muut harjoittelijat huomioidaan.
KAKSIKIELISYYS PLUSSAA, samoin ea-kortti ja leiriavustajalla hygieniapassi.
Kesätyöntekijöillä mahdollisuus yöpyä tilalla ja mahdollisuus ottaa oma hevonen mukaan.

Tallimme keskeisenä periaatteena on hevoslähtöisyys ja hevosten psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Opetamme luonnollisia hevosmiestaitoja ja käytämme paljon maastakäsintyöskentelyä. Etsimäni henkilö on kiinnostunut hevosten kanssa kommunikoimisesta ja on halukas oppimaan aiheesta lisää.

Pikaiset yhteydenotot tuntipalkkatoiveineen (vai onko kyseessä harjoittelu)ja perusteluineen "Miksi juuri sinä sopisit meille":
Tuiken talli / Tuike Ekroos
tuike@tuike.com
www.tuike.com/talli
www.facebook.com/tuikentalli

Hevonen apuna kriiseissä, muutoksessa ja kasvamisessa

Siitä se idea sitten (taas..) lähti!

Olen innostuja. Kun näin Facebookissa ilmoituksen, että Pollesta Potkua ry järjestää voimauttavan hevostoiminnan koulutuksen, en miettinyt hetkeäkään ilmoittautuisinko mukaan vaiko en. Olin takuulla ensimmäinen ilmoittautuja. En kuulu niihin, joiden on vaikea päättää. Ja koulutuksen aihe kolahti heti. Ja taas sitä mentiin. 

"Toivomme kurssille ammattilaisia, jotka työskentelevät kunnissa, järjestöissä tai yhteisöissä, joissa kuntoutetaan ihmisiä tai joissa muuten vastataan haasteisiin, joita uupumisesta, päihde- ja mielenterveyssyistä johtuva syrjäytyminen tuo tullessaan. Kurssi sopii hyvin työhyvinvoinnin, terveydenhuollon ja ihmissuhdetyön ammattihenkilöille, syrjäytymisen ehkäisyn ja lieventämisen parissa työskenteleville ja sosiaalipedagogisen hevostoimintakoulutuksen käyneille. Sekä kaikille muille, jotka ovat kiinnostuneita työmuodosta, esim. tallinpitäjille, jotka haluaisivat mahdollisesti toimia tulevaisuudessa yhteistyössä. Oma kokemus uupumisesta tai masennuksesta on vain hyväksi, ei välttämätön, niin kuin ei ratsastuskokemuskaan.

Tutustumme hevosavusteisten voimavarakurssien perusteisiin ja teemme matkan omaan sisäiseen maailmaan ja prosessiin. Kurssit perustuvat konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen ja kokemukselliseen oppimiseen. Lisäksi osallistujat saavat kokemuksen voimauttavalla kurssilla olosta. Kurssien tavoite ei ole terapia, vaan enemmänkin aikuiskoulutus, jolla tähdätään syrjäytymisen ehkäisyyn ja lieventämiseen. Oppimis- ja muutosprosessia tuetaan sosiaalipedagogisesti toimivan ryhmän, ratkaisukeskeisten harjoitusten, ohjatun jakamisen/vertaistuen, hevostoiminnan ja muiden toiminnallisten harjoitusten avulla." 

Tämä tuntui tulevan juuri oikeaan aikaan. Olen nimittäin jo jonkin aikaa kantanut mukanani vielä hieman hahmottumatonta ideaa, jossa yhdistyvät hevoset ja kasvaminen, terapia ja life coach. Haluan tehdä Tuiken tallista paikan, jossa käyvä ihminen saa niin halutessaan mukaansa enemmän kuin vain ratsastustaitoa. Idea on vielä sillä tasolla, ettei sen käytännön toteutukselle ole nimeä, toimintatapoja eikä hintoja. Tämä voimauttavan hevostoiminnan koulutus auttaa varmasti näiden kysymysten pohdinnassa. Haluan antaa tälle prosessilleni aikaa. 

kuva: Kasvun avaimet ovat ihmisessä itsessään. Hevosen kanssa toimiminen voi tuoda tähän kasvuun lisää voimavaroja.

Miksi juuri hevonen?

Tavallaan ei miksikään ja toisaalta kyllä, ehdottomasti nimenomaan hevonen. Hevonen on minun ideavyöryssäni keskiössä monestakin syystä eikä vähiten henkilökohtaisten kasvukokemusteni kautta. Olen hevosille paljosta kiitollinen. Kiitos.

Hevoseen voi peilata tunteitaan. Hevonen hyväksyy ihmisen juuri sellaisena kuin tämä on kunhan tuo oleminen on aitoa ja läsnäolevaa. Hevosen kanssa oleminen voi opettaa meille läsnäoloa, koska olematta läsnä emme koskaan todella tavoita hevosta. Hevonen voi opettaa meille yhteyttä omiin tunteisiimme. Kaikki tämä tapahtuu kuitenkin vain, mikäli olemme itse ja omasta tahdostamme tässä prosessissa aktiivisesti mukana. Hevonen ei tee meistä ehjiä, mutta hevosen kanssa ollessamme voimme tehdä itsestämme ehyitä. 

Toisaalta miksei mikä tahansa muukin eläin voisi täyttää kaikki nämä kohdat aivan yhtä hyvin. Minulle hevonen on aina ollut eläimistä läheisin. Sen sielukkuus vetoaa minuun loputtomasti. Silti pidän ovet auki muillekin eläimille mitä tulee voimauttavaan hevostoimintaan - tai eläintoimintaan.

kuva: Hevosen kanssa oleminen voi opettaa meille läsnäoloa, koska olematta läsnä emme koskaan todella tavoita hevosta.

Tasapäistämisen kulttuuria vastaan

Olen jo oman lapseni asioihin liittyen törmännyt ajatukseen, että ihmisiä yritetään väenväkisin muokata vallitsevien ihanteiden muotteihin sopivaksi. Tätä keskustelua kävimme myös voimauttavan hevostaitokoulutuksen alkutapaamisessa . Keskustelu herätti minussa paljon ajatuksia, joita pohdin vielä kotonakin. Todellakin, pitääkö kaikkien olla työssäkäyviä, fiksuja, lahjakkaita ja tehokkaita? Onko oikein, että lähdemme liikkeelle tästä vallitsevasta arvomaailmasta ja yritämme pakottaa ihmisiä olemaan jotakin, mitä he eivät ole? Onko kaikkien oltava valtavan valovoimaisia ja suulaita ekstrovertteja ja jos niin miksi? 

Hevonen hyväksyy sellaisenkin, joka on vähäpuheinen, ujo ja arka, samoin sen joka on hidas ja kömpelö. Voisimmeko tässäkin ottaa mallia viisaasta eläimestä nimeltä hevonen?

Haluan ehdottomasti tulevassa hevosavusteisessa toiminnassani - mitä se ikinä tuleekaan olemaan - ottaa huomioon erilaisuuden rikkautena.

kuva: Voimauttavan hevostoiminnan tavoitteena ei ole muokata yksilöä muiden arvojen mukaiseksi. Sen sijaan voimme auttaa ihmistä keksimään mitä kohti juuri hän haluaa kehittyä ja tukea tuota prosessia. 

Kaiken takana on.. hyvä paha RAHA!

Koulutuksen ensimmäisellä tapaamiskerralla käsittelimme muunmuassa hevosavusteisen toiminnan rahoittamiseen liittyviä kysymyksiä. Ilmiselvää on, että tarvitsijoita tässä maassa kyllä riittää. Syrjäytyneitä, masentuneita, uupuneita..hevosavusteisesta toiminnasta eivät asiakasryhmät lopu kesken. Mutta mikä voi loppua kesken, on raha. 

Valitettavasti tässäkin törmätään taloudellisiin seikkoihin kuten kaikessa muussakin kuntouttavassa, hoitavassa, auttavassa tai avustavassa toiminnassa. Ja koska minunkin on elettävä ja elätettävä perheeni, ei pelkkä ihanteiden ja ideoiden kehittely riitä. Joudun miettimään miten hinnoittelen toimintani ja mistä siihen saadaan rahaa. KELA ei tue sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja ratsastusterapiaankin se epää tuen asiakkaalta, mikäli palveluntarjoajan pohjakoulutus ei ole fysioterapeutti tai toimintaterapeutti. Hassua kyllä vaikka kahdella henkilöllä olisi täysin sama ratsastusterapeutin koulutus, mutta toinen on pohjakoulutukseltaan vaikka lääkäri ja toinen fysioterapeutti, vain toisen tarjoamalle palvelulle voi saada KELAsta tukea. Suomen KELA-korvausjärjestelmä ei tue ratsastusterapiaa psykososiaalisena kuntoutuksena vaan vain osana fysio- tai toimintaterapiaa. 

Minulla on kaksi vaihtoehtoa, unohtaa koko juttu tai jatkaa ja etsiä toimivia väyliä. Ajattelin olla tässäkin asiassa sinnikäs ja olla antamatta periksi ainakaan vielä. Ideointi ja kehittely siis jatkuvat. 

- Tuike

kuvat: rgbstock.com

Uskaltaisinko pyytää A-P-U-A?

Uskaltaisinko pyytää A-P-U-A?

Jokainen tarvitsee joskus apua. Itseasiassa tarvitsemme apua ja neuvoja aika useinkin. Autokorjaajan, putkimiehen, hammaslääkärin. Kampaajan, sähköasentajan, lukkosepän. Saisi olla melkoinen virtuoosi jos selviäisi koko elämänsä ilman yhdenkään ulkopuolisen apua.

kuva: Hevosten kanssa toimimiseen liittyy paljon tunteita. Toiveita, haaveita, unelmia. Kiintymystä, rakkautta, menettämisenpelkoa. Kiukkua, pelkoa ja pettymyksiä. Jokainen tunne on oikeutettu, kunhan ne eivät johda väkivaltaiseen käyttäytymiseen. 

Hevosen omistaminen ei tee tähän poikkeusta. Enpä tunne yhtäkään hevosenomistajaa, joka hoitaisi hevosensa alusta loppuun itse kutsumatta koskaan eläinlääkäriä tai kengittäjää apuun. Jostain syystä avun pyytäminen muuttuu heti vaikeammaksi kun kyseessä on ihmisen ja hevosen välisen suhteen toimimattomuus ja hevosen ei-toivottu käyttäytyminen. Syy tähän liittyy epäilemättä tunteisiin. Autokorjaajalle on helppo soittaa, kun auto on rikki. Kengittäjä on helppo kutsua paikalle, kun hevonen tarvitsee kengät. Tilannetta tuskin tarvitsee montaa kertaa tuumia. Kyseessä kun ei ole kovinkaan tunnepitoinen tilanne. Mutta kun kyse on hevosen käyttäytymisestä ja sen ja omistajan välisen kommunikaation toimimattomuudesta, liikumme tunnepitoisella ja herkällä alueella. Törmäämme sellaisiin tunteisiin kuin häpeä, riittämättämyys, pelko, pettymys, hätä, kiukku, jopa viha. Pelkäämme tulevamme tuomituiksi. "Mitä se mahtaa ajatella, kun tämä on tällainen?Luuleekohan se, että minä olen tehnyt kaiken väärin?" Ei se luule. Se on ihminen itsekin. Sen auto hajosi eilen, lapsi kiukutteli ja rikkoi siskon lelun, toinen lapsista unohti tehdä läksyt. Koirakin karkasi. 

kuva: Uutta voi rakentaa vain jos ensin pysähtyy toteamaan nykyisen tilanteen, tunnistaa ongelmat ja ylipäänsä ymmärtää lähteä etsimään uutta. 

Minä ymmärsin oman riittämättömyyteni silloisen hevoseni edessä viitisentoista vuotta sitten. Kävin läpi koko inhimillisen tunneskaalan kiukusta ja pettymyksestä vihaan ja turhautumiseen. Tuo tilanne pysäytti minut huomaamaan etteivät silloin käytössäni ollut osaaminen riittänyt. Olisin voinut lyödä hanskat tiskiin ja lopettaa koko hevosharrastuksen. Mutta jokin sai minut päättämään, että alan ottaa selvää hevosten käyttäytymisestä. Halusin löytää vaihtoehtoisen tavan olla hevosten kanssa. Tuo matka on antanut minulle suunnattoman paljon. Kiitos siitä kuuluu hevoselle. Kiitos.

Ensimmäinen askel on suurin

Kun tapaan minut luokseen kutsuneen hevosenomistajan, kiitän häntä tästä ja sanon, että ensimmäinen, ehkä suurin askel on nyt otettu. Olet todennut että tarvitset apua ja neuvoja ja ottanut minuun yhteyttä. Minä olen kiitollinen mahdollisuudesta auttaa. 

Avun pyytäminen on suomalaisessa kulttuurissa suuri kunnianosoitus. Suomalaiseen luonteeseen tuntuu kuuluvan, että kaadutaan vaikka suorin vartaloin maahan ennenkuin pyydetään apua. Miksi näin on? Meitä kasvatetaan pärjäämään. "Suomalainen sisu" ja kunnia estävät asettumasta avunpyytäjän rooliin. Emme uskalla näyttää itseämme heikkoina ja haavoittuneina. 

Ihminen ihmiselle

Näen oman roolini hevosten käsittelijänä siten, että olen omistajan kanssa tasavertainen ja häntä tuomitsematon ihminen, joka tuo tilanteeseen mukaan toisen silmäparit. Katson hevosen ja ihmisen välistä suhdetta ulkopuolelta. Hevosen ongelmiin ei minulla liity niin paljon tunteita kuin omistajalla - pettymystä ja turhautumista - joten pystyn antamaan järkiperäisen mutta silti tunteet huomioivan näkemykseni. Pystyn antamaan vinkkejä ja vaihtoehtoja. En tuomitse. Siihen olen liian..ihminen. Itsekin monissa asioissa, myös hevosten kanssa, virheitä tehneenä en näe itseäni oikeutetuksi alkaa syytellä ja tuomita ketään. 

Minun työskentelytapaani ei kuulu pyrkiä pyörittelemään hevonen köyden päässä kerralla kuntoon. Enemmän kuin koulutan hevosta opastan omistajaa. Annan omistajalle kotitehtäviä. Pilkomme asian sopivankokosiiin palasiin ja lähdemme liikkeelle ensimmäisestä palasesta. Usein kyse on ihmisen kunnioittamiseen liittyvistä asioista. Kunnioitus pitää ansaita, sitä ei voi ottaa. Siksi prosessi vaatii aikaa. Tarvittava aika voi olla mitä tahansa viikosta useaan vuoteen. Omistajan pitää itse päättää, onko hän valmis käyttämään kaiken tarvittavan ajan prosessiin. Oikoa ei voi. 

kuva. Hevonen on lauma- ja saaliseläin, jonka käyttäytymistä ohjaa tarve säilyä hengissä ja selvittää paikkansa laumajärjestyksessä. Mikäli ihminen ei osaa olla hevoselle turvallinen johtaja, se muuttuu epävarmaksi ja ratkaisee tilanteen pyrkimälllä ottamaan johtajan aseman. Tämä täysin looginen asia perustuu eloonjäämiseen. Väkivaltainen, huutava tai epävarma ihminen ei ole hevosen silmissä luottamuksenarvoinen johtaja. Tarvitsemme tietoa hevosten käyttäytymisestä voidaksemme ansaita paikkamme johtajana.

En uskalla väittää, että pystyisin auttamaan aivan kaikkia. Mutta lupaan yrittää parhaani. Enkä tuomitse. Ja ennenkaikkea, olen ihminen. Virheitä tekevä ihminen. 

Jos haluat apua tai vinkkejä hevosesi kanssa, anna itsellesi tilaisuus pyytää apua. 

- Tuike

Tuiken talli 

041 4909 427

talli.tuike.com
talli@tuike.com

Sanni haastattelee Mikkoa

Omin sanoin - kuka olet?
- Ennakkoluuloton Mikko, joka on tehnyt täydellisen alanmuutoksen IT-alan insinööristä hevosalan ammattilaiseksi.

Mikä on hevostaustasi?
- Hevoskokemusta ei ollut ollenkaan kunnes hevoset tulivat puolison Tuiken kautta pikkuhiljaa tutuksi. Mielenkiinto hevosharrastusta ja hevosalaa kohtaan kasvoi ja se huipentui ratkaisuun omasta hevostilasta ja päätöksestä aloittaa hevosalan opinnot. Minut irtisanottiin IT-laman vuoksi, tuhansia insinöörejä on työttömänä enkä näe, että IT-alalla olisi mitään tulevaisuutta ainakaan lähiaikoina. Hevosala taas tulee selkeästi kannattamaan ja haluan sitä tehdä.

Teetkö tällä hetkellä jotain töitä?
- En varsinaisesti työmielessä mutta päivittäisiä kodin ja tallin askareita tulee tehtyä. Opiskeluihin liittyy suurimmaksi osaksi työssäoppimista.

Mikä on toimeenkuvasi Tuiken tallilla?
- Varsinaista toimeenkuvaa ei ole (Sanni kommentoi: yleismies juntunen! Tuike kommentoi: semmoset mitä mä ja Sanni ei osata tai viittitä tehä :D). Vastaan pääosin ruumiillisesta työstä, olen semmoinen juhta tai orja, miksikä sitä nyt voisi sanoa. Hommiini kuuluu esimerkiksi kaikenlainen rakentaminen ja nikkarointi, kuten tarhojen korjaukset ja uusien tarhojen tekeminen. Lisäksi yksinkertaisia sähkötöitä, kuten nyt tuli laitettua tarhoille sähköt. Talon lämmitystä, hevostoiminnassa avustaminen (esim. ponitunneilla) ja hevosten kuljetusta tarvittaessa (Mikolla ja Sannilla on pikku-E).

Mitä päiviisi kuuluu?
- Aamupuuron tekoa, 9-vuotiaan tytön kouluun lähettämistä, nuorimman lapsen hoitoa ja leikittämistä, tallin töitä, talohommia, kaupassa käyntiä...

Mitä teet mieluiten vapaa-aikanasi?
- Tykkään vain olla, esimerkiksi makoilla sohvalla ja harrastaa penkkiurheilua eli , haluaisi enemmän uintia, laskettelua, kattoo teeveestä urheilua. Haluaisin harrastaa enemmän liikuntaharrastuksia kuten sulkapalloa. Nyt ei vain ole ollut aikaa semmoseen, perheen ja tallitoiminnan vuoksi on aika kortilla. Lasten kanssa touhuaminen ja tallityöt on mieluisia.

Mitä teet mieluiten hevosen kanssa?
- Ratsastaminen. Nyt kun on Perhossa päässyt muutamia kertoja ratsastustunneille, koko ajan oppii enemmän. Ratsastus antaa mahtavia elämyksiä ja onnistumisen iloa. Ratsastusta on toivottavasti useamminkin kun tallilla on isompia hevosia. Ne on hienoja hetkiä myös esimerkiksi aamutallissa, kun vie Gamillan tarhaan. Silloin kun saa kontaktin hevoseen, se hevosen läheisyys. Ja ihan vain kun pelkästään kattoo niitä tuolla tarhoilla, se tunnelma siinä. Ne on mukavia hetkiä.

3 parasta puoltasi?

- (Tuike kommentoi: tottelevaisuus!) No jos käsketään tehdä jotain, teen kyllä.

- Sitten nöytyys. Esimerkiksi nyt kun joutuu hyväksyyn sen että Tuike ja Sanni on paljon ammatillisempia, joutuu tekeen niiden ehdoilla ja "naisten perässä". Nyt joutuu ottamaan tehtäviä vastaan, toisin kuin IT-alalla usein antoi muille tehtäviä.

- Vaatimattomuus, mä vaan oon tämmönen. (Sanni kommentoi: ihan kuin mietittäisiin koiran luonteenpiirteitä :D.)

3 asiaa sinussa, joissa on parantamisen varaa?
- Keskustelutaidot. Varsinkin IT-alalla en aina ollu niin hyvä esimerkiksi tiimipalavereissa. Kun ei oo asiaa niin en sano mitään. Tää tulee osittain ehkä pohjalaisesta luonteesta.

- Oma-aloitteisuutta voisi olla enemmän esimerkiksi hevostilan töissä.

- Paineensietokyvyssä olis ehkä parantamisen varaa.

Mitä IT-alalta opittuja asioita voit hyödyntää kotitilalla?
- Ainakin sen että jokainen päivä on erilainen. Jos edellisenä iltana miettii et tekee sen ja sen, ei se useinkaan toimi niin vaan helposti on jotain muuta tekemistä. Sit se, että oon tottunu nopeisiin muutoksiin. Lisäksi ryhmätyötaidoista, organisointitaidoista ja aikatauluttamisesta on hyötyä (Tuike kommentoi: talon järkevin!).

Ikimuistoisin hetki hevosten kanssa?
- Ne ensimmäiset kerrat kun nousin meidän entisen hevosen Fixin selkään. Olin vähän uhkarohkea (Tuike kommentoi: todella hullu!). Tuikella oli silloin ongelmia Fixin kanssa ja sillä loppui voimat, mä katsoin ettei ollut muita mahdollisuuksia kuin nousta selkään. Nousin sit täysin nollakokemuksella haastavan hevosen selkään (Tuike kommentoi: sit Fixi hyppäsi kynttilänä pystyyn! Sit Mikko vaan ratsasti!). Ne oli ihan ensimmäisiä ratsastuskertoja, aiemmin en ollu edes talutusratsastusta kokeillut. Olin ehkä kavioita saattanut putsata.

Mielenkiintoisin asia jonka olet oppinut Perhossa?
- Juoksuttaminen, kengitys. Ohjasajo oli todella mielenkiintoinen.

Unelmahevosesi?
- Tulee mieleen mustangi auton nokassa. Länkkäjutut on kiinnostanu aina. Siispä semmonen hevonen, jonka kanssa vois tehdä lännenratsastusjuttua ja jonka kanssa ois kiva pysähtyä nokipannukahville. Se kattelis rauhassa vieressä kun keittelisin kahvia ja söis omia heiniä. Rauhallinen pitäis olla.

Mitä haluaisit järjestää Tuiken tallilla?
- Vaellusratsastusta esimerkiksi miesryhmälle, vaelluksella olis nokipannukahvittelua ja makkaranpaistoa. Myös Tuiken tallin ryhmämatkoja esimerkiksi Kaustisen raveihin ja Helsinki International Horse Show:hun, niin et toimisin ryhmänvetäjänä.

Terveisiä lukijoille ja Tuiken tallista kiinnostuneille:

- Haluan korostaa etenkin sitä, kun nyt itse oon tässä heppojen kanssa touhunnu, että tää sopii kaikille; niin miehille ja naisille. Miesten ja poikien pitäis ennakkoluulottomasti lähteä tähän touhuun mukaan, tää antaa niin paljon. Toivottavasti nähdään tallilla!

Tuiken talli kaipaa vahvistusta hevoslaumaan

Tuiken talli etsii mahdollisimman pian 1 hevosta ja muutamaa ponia ensin ylläpitoon ja myöhemmin mahdollisesti ostoonkin mikäli hevonen tuntuu olevan "se oikea".

Kaverit tulisivat pieneen, rauhalliseen kotitalliimme maaseudun rauhaan, jossa hevosia käsitellään rauhallisesti ja oikeudenmukaisesti kokeneiden ihmisten johdolla. Meillä on pieni talli, pihatto ja hyväpohjainen kenttä sekä mahdollisuus maastoiluun.

Tuiken talli on pieni, tavanomaisesta ratsastuskoulusta poikkeavaa tunti- ja kurssitoimintaa tarjoava talli, jossa pienissä ryhmissä tai yksilöopetuksena opetetaan mm. hevosten käsittelyä, maastakäsintyöskentelyä, hevoslähtöistä ja istuntapainotteista ratsastusta ja ohjasajoa.

Etsimäni hevonen/poni toimii myös lasten kanssa aikuisen opastuksella ja kestää jossain määrin vaihtuvat ratsastajat. Sillä saa olla ikääkin jos elämän- ja liikkumishalua on vielä jäljellä. Sen tulisi pysyä hyvin lanka-/lankkutarhassa. Ratsastuksessa heC-taso riittää mainiosti, pystyn viemään hevosta eteenpäin kouluratsastuksessa. Esteratsastuksessa apunani on pehmeällä ja maltillisella tavalla hevosia esteillä ratsastava ko lajissa kilpaillut henkilö, joka pienen kokonsa puolesta sopii myös ponien ratsuttamiseen.  Myös lännenkoulututetut hevoset kiinnostavat, sillä laji on minulle tuttu!
 
Erilaisia diilejä (varsotusoptio,koulutus,näyttelyt..) saa ehdottaa! Kokemusta myös hevosten näyttelyesittämisestä löytyy.

Minulla on 25 vuoden kokemus hevosista, lähtökohtana hevosen ehdoilla toimiminen ja mahdollisimman luonnonmukaisten olojen tarjoaminen, kokemusta erityisesti herkistä hevosista (mm. arabit).

Kerron lisää kun otat yhteyttä! Tutustu myös tallimme sivuihin talli.tuike.com ja Facebook-sivuumme www.facebook.com/tuikentalli.


tuike@tuike.com